BLOG

Ostaisitko auton, jonka arvosta 3kk päästä olisi jäljellä 10%? Miten sijoitat järkevämmin osaamisen kehittämiseen, koulutukseen ja valmennukseen

Usein kuulee sanottavan, että auto on huono investointi, sillä sen arvo alkaa laskea heti, kun auton ajaan kaupan ovesta ulos. Itse asiassa jopa auto on hyvä investointi, jos sitä vertaa perinteiseen koulutukseen tai valmennukseen, minkä vaikutus saattaa tutkimusten perusteella romahtaa kolmessa kuukaudessa 90 % alkuperäisestä.

Rusty car

Useimmat ovat kohdanneet klassisen Ebbinghausin unohtamiskäyrän. Hermann Ebbinghaus havaitsi tutkimuksissaan, että unohtaminen alkaa välittömästi oppimistilanteen jälkeen, jos opittua asiaa ei aktiivisesti ylläpidetä. Muistijälki alkaa heiketä eksponentiaalisesti, ja jo seitsemässä päivässä muistijälki on jo tyystin kadonnut.

Alunperin IBM:n toteuttama ja myöhemmin UK Post Office:n toistama tutkimus antaa lisää mielenkiintoista ajateltavaa. Koeasetelmassa ryhmä ihmisiä jaettiin kolmeen ryhmään, joille opetettiin sama melko yksinkertainen asia kolmella eri tavalla:

  • Ensimmäiselle ryhmälle opetettava asia kerrottiin.

  • Toiselle ryhmälle uusi asia kerrottiin ja näytettiin.

  • Kolmannelle ryhmällä opetettava asia kerrottiin ja näytettiin, jonka lisäksi ryhmä sai itse kokea asian.

Kolmen kuukauden päästä tutkittiin, mitä osallistujille oli jäänyt mieleen. Asioiden omaksumista kuvaaviksi prosenttiosuuksiksi saatiin:

  • Ensimmäinen ryhmä: 10 %

  • Toinen ryhmä: 32 %

  • Kolmas ryhmä: 65 %.

Toisin sanoen ihmiset, joille uusi asia oli kerrottu, olivat kadottaneet 90 % oppimastaan asiasta kolmessa kuukaudessa.

Forgetting

Ja nyt seuraa kriittinen kysymys: miten valtaosa yritysten toteuttamista koulutuksista ja valmennuksista järjestetään? Niillä saattaa olla jännittäviä nimiä, mutta tavallisesti kyse on käytännössä siitä, että tiimi kutsutaan huoneeseen, jossa heille kerrotaan uusia asioita, jotka heidän tulisi omaksua. Joskus saatetaan myös kerrata vanhoja asioita, jos käyttäytyminen ei ole edellisen koulutuksen jälkeen muuttunut toivotulla tavalla. Työpaja on ohi ja osallistujat palaavat takaisin työhönsä. Oletus on, että tiimin jäsenet ovat sisäistäneet uuden asian ja alkavat toimia sen mukaisesti. Olet ehkä itsekin kuulunut tähän porukkaan. Tällöin tiedät, että paluu vanhaan tapahtuu viimeistään parin viikon sisällä arjen iskiessä päälle. Koulutuksessa tarjotun kahvileivän maku unohtuu nopeasti, kun hörpit painunutta kahvia ja pohdit, miten ihmeessä selviät tehtävistä, jotka jäivät kurssituksen vuoksi tekemättä.

Jos tiedämme omasta kokemuksestamme ja tutkimuksista, että perinteinen valmennus harvoin tuottaa pysyviä vaikutuksia, mitä vaihtoehtoja meille jää? Nostan esille näistä yhden eli tapojen muotoilun. Sen vaikuttavuus perustuu siihen, että toistuvilla tavoilla on hyvin suuri merkitys suoriutumiseemme - tutkimusten mukaan lähes 50 % päivän aikana tekemistämme aktiviteeteista toistuu päivittäin. Päätöksistämme 90 % arvioidaan olevan alitajuisia ja merkittävää osaa niistä ohjailevat totutut tapamme. Olemme siis tapojemme summa.

Perinteisen koulutuksen ja valmennuksen sijaan olisi usein sekä loogisempaa että merkittävästi tehokkaampaa siirtyä suoraan tapojen muotoiluun ja konkreettisten tekojen ankkurointiin osaksi arkea. Tällöin kerralla haltuun otettavien asioiden määrä on pienempi, mutta muutos pysyvämpi. Uusien tapojen ankkuroinnilla on myös tavallisesti positiivisia heijastevaikutuksia: riittää että keskitymme yhden tai muutaman tavan muuttamiseen - useat muut käyttäytymisen muutokset seuraavat perässä, automaattisesti.

Haluatko oppia, miten tapoja muotoillaan? Tutustu Nanohabit Launch:iin, jossa käydään läpi tapojen muotoilun teoria ja käytäntö sekä käynnistetään positiivinen muutos konkreettisten tekojen avulla.

Kirjoittaja: Markus Keränen, Nanohabits
Twitter: markuskeranen